Huomio 1: Suurin syy tiettyjen vaatteiden säilyttämiselle on ollut niiden kunto tai laatu: mielestäni ne ovat olleet liian hyviä UFFin laatikkoon. Olen siis mielessäni jo luopunut vaatteesta, mutta en ole vaan koskaan laittanut kirpparikandidaatteja pois käyttövaatteiden joukosta.
Huomio 2: Monella on vaatteita, joista ajattelee "sitten kun laihdun, niin pidän tätä". Löysin kaapistani muutaman vaateparren, josta ajattelin päinvaistaista: "säilytän tämän siltä varalta, jos lihon". Aivan yhtä pöljää, jos ei jopa hölmömpääkin.
Huomio 3: Marimekko tuntuu olevan heikko kohtani. Marimekon värit ja kuosit ovat ihania - mutta valtaosa Mari-vaatteista ei sovi minulle mitoituksensa puolesta. Helmat ovat lähes poikkeuksetta liian lyhyitä, ja selkäosat ja miehustat on suunniteltu myös minua selvästi lyhyemmille. Siltikin koitan sitkesti onneani aina silloin tällöin.
Huomio 4: Minulla on tosi monta tosi samanlaista vaatetta, joista kuluneemmat duplikaatit saivat mennä:
- 2 pikimustat farkut
- 2 harmaata neuletta muhkealla poolokauluksella
- 2 mustaa neuletta muhkealla poolokauluksella
- 3 mustaa v-aukkoista puuvillaneuletta
- 2 samankuosista mutta eriväristä iltapukua
- 6 valkoisella pohjalla ohuita mustia raitoja -trikoopaitoja
Jos nyt pitäisi tehdä jokin lupaus vaatteiden suhteen, niin se olisi tämä: en enää osta "toista samanlaista", vaikka kyseessä olisi kuinka lempivaate. Duplikaatti vähentää vaatteen mielenkiintoisuutta ja niinpä yhden lempivaatteen sijaan kaapissa lojuu helposti kaksi semitylsää riepua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti