Lähisuvun naiset saivat lasikoruja. Tein korut kurssilla, josta olikin jo aiemminkin puhetta. Näpersin koruille vielä pikkurasiat pahvista ja pehmustin ne huovutusvillalla.
Koska koruja oli varsin rajoitettu määrä, jatkoin teemaa neulahuovutetuilla rintakoruilla, joihin ompelin lehtiruodot koneella.
Herra taloudessamme sai Nenäjänis-twin-setin, siis lyhythihaisen ja pitkähihaisen t-paidan.
Joulu meni rauhallisesti syödessä ja Kimbleä pelatessa. Ja Kimble on kyllä taitopeli. Ihmettelen, miksei missään dekkarissa tai poliisisarjassa ole vielä hyödynnetty Kimblen loistavia juoniteknisiä mahdollisuuksia: murhaaja olisi ollut muuten tosi nerokas ja ovela, mutta lopulta Kimben muovikuvusta löytyvät sormenjäljet paljastaisivat hänet. Siis tässähän olis aihetta esim. CSI:hin. Tai jos CSI:stä tehtäis leffa, niin jopa siihen. Ja jos minä saisin päättää, niin CSI:n Kimble-murhaaja-leffassa Horatiota näyttelis Russell Crow. Luutnantti Dan saisi edelleen näytellä Mac Tayloria, mutta Gil Grissomin parrakasta versiota esittäis yhtä luonnollisen tumman parran omaava Juhani Palmu. Ja Kimble-murhaajan uhriksi tarvittais kyllä joku hiukan enempi luonnenäyttelijä kuin Peter Franzén.
