Kävin sunnuntaina syömässä Erikinkadulla Thai-ruokapaikassa nimeltä Orchid. Ei sillä että paikka olis mitenkään uusi tuttavuus, mutta ajattelin nyt kuitenkin postata paikasta pari sanaa, koska se ei ole koskaan pettänyt. Kuvia ei valitettavasti ole.
Helsingin Thai-mestoista (siis niistä mitkä oon testannut) Orchidissa on minun mielestäni paras hinta-laatu-suhde ja jotenkin herttaisen kotikutoinen fiilis. Ruokalista on myös aika laaja. Mussaman-curry kanalla (mieto) rulaa samoin kuin ananas-punacurry (tulinen) millä tahansa proteiinilla.
Lisäsin myös labelin "Ruoka" ja ajattelin jossain vaiheessa labeloida vanhatkin ruokapostaukset - siis tässä ollaan nyt niin laifstailia niin laifstailia että oksat pois :D
Hihii! En muistanutkaan, miten kivaa neulahuovuttaminen on! Nääkin on vielä kesken, mutta lisää pukkaa jo...
Katselimme eräänä iltana reilu vuosi sitten ennen joulua lippuja Kansallisteatterin Tuntemattoman sotilaan esityksiin. Silloin niitä oli runsaasti tarjolla. Ei sitten suoriuduttu varaamaan lippuja sinä iltana. Seuraavana aamuna Hesarissa oli iso juttu Kohu-Tuntemattomasta, ja sen jälkeen näytökset olivatkin loppuunmyytyjä useamman kuukauden päähän.
No, eilen sitten vihdoin kävimme tsekkaamassa tuon Kohu-Tuntemattoman. Täytyy sanoa, että tykkäsin ihan hirveesti! Paras näytelmä, minkä olen nähnyt piiiitkään aikaan. Minusta näytelmä oli uskollinen Linnan alkuperäisteokselle mutta kuitenkin ajaton ja oivaltava. Lavan ja lavasteiden käyttö oli nerokasta. Ja ehdottomasti hattua täytyy nostaa näyttelijöille, sillä 3,5-tuntinen pätkä vaikutti aika fyysiseltä.
Mutta en vaan voi ymmärtää, miksi siitä kohistiin niin paljon. Minusta se ei irvaillut kenellekään tai millekään yhtään sen enempää kuin itse romaani.
Seuraa kaupallisia tiedotteita. Todellakin tiedotteita, ei mainoksia. Ei siksi että saisin tästä proviikkaa vaan siksi, että muistaisin jälkeenpäin mitä ostin ja mistä.
Kokeilin tilata kruununjalokiviä briteistä, kun punnan kurssikin oli sen verran edukas. Kauppana Beads Direct, joka ei tuottanut pettymystä. Lontoon lumimyrskyjen vuoksi toimitus venähti reiluun viikkoon, mutta ei paha siltikään. Laatu vaikutti varsin kelvolliselta ja hinnat kohtuullisilta.
Korallia, mustaa akaattia ja "stabilised lapis chryscoliaa"
Ruusukvartsia, dalmatian jasperia ja jotain
serpentiini-vihreä-lumi-hiutale-hässäkkää
(ei mitään hajua suomennoksesta)
Eilen hilppasin SAR-tradingiin hakemaan tilaamani kirjainpunsselit. Niille, jotka pitävät tavaroiden katselusta ennen ostamista, en voi suositella tätä puotia. Hankkimani punsselit ja kiillotuskuulat olivat kyllä hyvälaatuisia, mutta liikkeessä on niin älyttömästi tavaraa, ettei sinne oikein mahdu tekemään heräteostoja. Lisäksi on hyvä huomioida, että pankkikortti ei kelpaa maksuvälineeksi.
2 mm kirjainpunsselit
Koin männäviikolla ehkä elämäni parhaan kampaajakokemuksen. Sen lisäksi, että kampaajalla oli hulvattoman hauskaa, sain myös uuden, tyylikkään pään. Uusi pää ajoi tietysti metsästämään uusia vaatteita viikonlopun häihin. Kun mitään kivaa mekkoa/hametta/leninkiä ei kohtuullisen etsimisen jälkeen löytynyt, päätin investoida hienoihin (-50%) kenkiin ja monikäyttöisiin (ennestään edullisiin) housuihin. Tosin housut olivat ns. puolivalmisteet.
Löysin siis hiukan yllättäen Henkka&Maukalta hyvälaatuiset suoralahkeiset pökät, jotka olivat edulliset mutta lahkeista silleen törkeellä tavalla vajaamittaiset tällaiselle 180-senttiselle koipeliinille. Mutta hätäpä ei sillä hetkellä tuntunut minkään näköiseltä, sillä ajattelin tuunata housuista sopivat.
Lauantaiaamuna 2 tuntia ennen kuin piti olla valmiina lähtöön, leikkasin lahkeista reilut 20 cm pois. Poisleikatuista paloista nappasin vielä noin 7 cm palan talteen aivan lahkeen reunasta. Näin sisäisten silmieni edessä kaprit, joiden lahkeissa olisi upslaakit. Tähän saakka homma toimi vielä ihan mukavasti.
Onnittelin jo itseäni mielessäni hyvästä ja kivuttomasta tunnin tuunaussessiosta ja loistavasta lopputuloksesta, mutta siihen sitä sitten kompastuttiinkin. Tajusin kyllä, että upslaakipalan sauman pitäisi tulla housujen oikealle puolelle, ja että jos jättää housut oikeinpäin ja kääntää upslaakin nurinpäin, niin homman pitäisi toimia. Mutta jostain syystä ajattelin myös, että sehän on sama asia kuin että kääntäisi housut nurinpäin ja jättäisi upslaakin oikein. Ompelin itsevarmasti upslaakipalan kiinni housuihin ja saumuroin reunat huolellisesti, ja vasta sitten vaivauduin ensimmäistä kertaa kääntämään työn. Tajusin, että minulla oli käsillä erittäin siisti lahkeen jatke - mutta jos upslaakin taittaisi ylös, töröttäisivät saumat julkisivupuolelle. Purkuun.
Lopun viimein aikaa tärväytyi tunnin sijasta puolitoista, mutta valmista ja siistiä tuli. Upslaakien lisäksi ompelin vielä etutaskut umpeen, sillä ne olisivat muuten töröttäneet rumasti leventäen lantio-persaus-seutua vielä entisestään. Kaiken kiroilun ja purkamisen jälkeen lopputulos (erityisesti iiiihanien kenkien kanssa) oli varsin toimiva. Ja enemmän minua kuin mitkään valmiit mekonretaleet.
