20.8.06

Enkeleitä ja piruja

Tämän vuoden juhlanaiheiden ykkönen on meikäläisen kaveripiirissä varmasti valmistujaiset. Ja mikäs siinä, miusta valmistuminen on erittäin hyvä syy juhlia. Ja kyllä tässä itselläkin alkaa olla jo pientä valmistumisen poltetta - sen verran täysillä on tullut vietettyä opiskeluaika, että alkaa olla jo korkea aika siirtyä muihin kuvioihin. Varsinkin kun tein mielessäni pienen (ja erittäin valaisevan) laskutoimituksen: suuri osa tänä syksynä yliopisto-opiskelunsa aloittavista fukseista oli vielä ala-asteella siinä vaiheessa, kun meikäläinen jo vietti täysillä railakasta opiskelijaelämää. Onpa hyvä että dippani etenee...

Eilisilta meni juhliessa Lauran valmistujaisia. Oli aivan loistavan kivat kekkerit! Enpäs ollutkaan taas vähään aikaan sitsannut ja keksinyt huteria aasinsiltoja teekkarilauluihin. Ruoka oli hyvää, seura mukavaa ja tunnelma kaikin puolin lämpöinen. Vein lahjaksi Lesley Stanfieldin ja Melody Griffithsin Neulojan käsikirjan sekä itse huovuttamani enkeli-piru-mobilen.


Hahmot huovutin hyväksi havaitulla tavalla neulalla piipunrassiluurankoon. (Kuva on hieman psykedeelinen, ilmeisesti hyvä ja paha kävivät outona valoilmiönä ilmentyvää taistoaan jo tässä vaiheessa.)


Sitten näkyi vain tähtiä...


...ja piff-puff! Niin Katri oli tikuttanut enkelin ja pirun.


Pahoittelut tuon kuvan epätarkkuudesta - jotenkin tämän työn kuvaaminen ei tuntunut onnistuvan sitten millään, vaikka koitin räpsiä kuvia sisällä ja ulkona, aamulla, päivällä ja illalla, mutta onnistumisprosentti oli siltikin jotakuinkin yksinumeroinen.

Tässä vielä enkeli edestä pahan peittäneenä/peitonneena (jotenkin noi enkelin kiharat olivat miusta niin ihanat)...


...ja piru takaa. Älkää kysykö, mitä kuvassa tapahtuu.


Piru ei pysynyt pystyssä omin voimin, joten se oli siis tuettava tähteen. Yritin ottaa enkelistäkin kuvan takaapäin, jotta sen herttaiset, virkatut pitsisiivet olisivat näkyneet, mutta tämä oli ainoa suurinpiirtein onnistunut kuva, jossa ne näkyvät edes jotensakin.


Loppuillasta (alkuyöstä) piipahdimme vielä yksillä synttäreillä, jonne vein tummanharmaa-fuxianpunaisen, puukeppiin huovutetun kukan. Siitä en ehtinyt enkä edes yrittänyt ottaa kuvaa näiden aiempien kuvaksellisten vastoinkäymisten jälkeen.

4 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Enkeli ja piru tähtineen ovat aivan ihanat! Avasin paketin vasta eilen, kun joku oli sen illalla ehtinyt jo roudata autoon. Myöskin neulojan käsikirja kuului himoittujen teosten joukkoon!

Katri kirjoitti...

Hyvä että miellytti! Kirjalla olis ollu vaihto-oikeus, mikäli siulla ois jo ollu se. Mobilella ei valitettavasti oo vaihto- eikä palautusoikeutta ;)

Laura kirjoitti...

No mobilesta en luopuisikaan. Erityisesti ne enkelin siivet ja kiharat hiukset on tosi siistit. Mobile roikkuu sängynpäällä, että voi nähdä vuoroin puhtoisia unia ja vuoroin pirullisia :)

Juska kirjoitti...

Voi, tuo piru on ihana!