Valkoista valkoisella

Ystäville on tavallaan ihanaa ja tavallaan kamalan riipaisevaa tehdä lahjoja. Minulle on hirveän tärkeää tehdä itse, sillä tavoin saan ihan eri tavalla tunnetta mukaan lahjaan. Ristiriita syntyy siitä, kun haluan kuitenkin kunnioittaa myös lahjan saajaa, hänen/heidän tyyliään ja tarpeitaan, enkä haluaisi antaa ihan mitä tahansa räpellyksiä tai huonolla tavalla itse tehdyn oloista. Sydänveren vuodatus täytyy vain koittaa kanavoida johonkin käyttökelpoiseen muotoon lahjan saaja ja juhlan luonne huomioiden. Mutta kyllä ystävät ovat mitä parhaimpia inspiraation lähteitä, ja varmaankin puolet tuotoksistani olisivat jääneet syntymättä, ellei olisi ollut valmistujaisia, häitä, syntymäpäiviä, ristiäisiä, joulua tai muuta juhlaa tiedossa.

Eilen tanssittiin taas ystäviemme häitä. Tyylikkäälle hääparille halusin tehdä tyylikkään lahjan, ja koska he ovat hyvä ruuan ystäviä ja nautiskelijoita kaikilla aisteillaan, päätin tehdä tusinan verran kankaisia ruokaliinoja. Olin alunperin ajatellut paksua puuvillaa jollain hopeisella painatuksella, mutta kun bongasin kangaspakkojen joukosta kauniskudoksista kirkkaan valkoista pellavaa, oli valinta selvä. Tosin kudos vaati painatuksen yksinkertaistamista, joten kuva-aiheessa päädyin koukeroiden sijaan pariskunnan kahteen kissaan ja painoväri muuttui hopeasta valkoiseksi.

Jemma

Pari postausta sitten joku toivoi kommenttilootassa juttua askartelutarvikkeiden säilytysratkaisuista. Meillä työhuoneen pelastus on Ikean Bestå-hylly, joka kattaa käytännössä yhden seinän kokonaan. Ihanat pomppusalvoilla varustetut ovet ovat suoraviivaisen yksinkertaisen näköiset, luovat valoisuutta ja mikä parasta: peittävät kaiken taakseen. Aiempaan avo-Lundiaan verrattuna aika paljon rauhallisempi ratkaisu. Ja vaikka Ikea-laatu on vaihtelevaa, niin tämä hylly on onneksi laatuhaitarin yläpäästä.

Siinä vaiheessa kun Lundian hylly vaihtui Ikeaksi, myös säilytyslaatikot menivät vaihtoon. Aiemmant muovilootat vaihtuivat Ikean Kassetteiksi. No miks? No siks, kun muovilaatikot jättivät niin paljon hukkatilaa Beståhon. Ikea mahtuu Ikeaan just niin kuin hansikas. Valtaosa kamoista on siis nyt valkoisissa pahvilaatikoissa, muovisia vanhoja lootiakin on vielä muutama jäljellä.

Toinen loistolöytö säilytyslaatikkorintamalla oli Akateemisen Kirjakaupan mustat arkistointilaatikot. Niitä saa sekä A4- että A3-kokoisina, joten paperit säilyvät niissä nätisti. Osa hyllyistä on jo super tehokäytössä, osa vielä vajaatäytöllä, mikä on hyvä juttu. Kankaat haluaisin vielä pois sängynaluslaatikoista, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi ryhtyä siirtopuuhiin.

Säilytettävää kamaa todellakin riittää, ja kaikki pitäisi olla helposti löydettävissä ja ulos otettavissa just silloin kun inspiraatio iskee. Niinpä olenkin koittanut säilyttää kaikkia vähääkään pienempiä juttuja isommissa, loogisesti jaotelluissa laatikoissa (nopeasti ulos kaapista ja takaisin kaappiin), jotka on jollain lailla nimetty (löydettävyys).

Mutta rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että ei meillä nyt sentään kaikkien 20 kaapin oven takana ole askartelutarvikkeita. Iso osa hyllyistä on pyhitetty kirjoille. Minulla ei varsinaisesti ole mitään hirveetä tarvetta peittää kirjoja kaapinovien taakse, mutta kun niitä alkaa olla niin paljon, että yleisen järjestyksen ja pölyn minimoimisen vuoksi ovellinen ratkaisu on kyllä tosi järkevä.

Niin. Sellainen on meidän työhuoneen pelastus.