Pitkästä aikaa speksi oli tosi hauska, sai nauraa ihan oikeastikin eikä vain sosiaalisista syistä. Mutta edelleen minua vaivasi tietynlainen juonettomuus. Tai minä en ole juoneton (ehei, kaikki se vauhti ja ne vaaralliset tilanteet elämässäni etenee just käsikirjoituksen mukaan) vaan se speksin käsikirjoitus. Mutta oli se ehdottomasti näkemisen arvoinen, suosittelen. Lavastus oli nerokas eikä tyypit sortuneet ihan hirveeseen ylinäyttelemiseenkään. Näytöksiä on vielä Tampereella.
Mietin ensin, että olisin vienyt Hennalle pääsiäisrisun, siis tipu pajunoksassa. Pääsiäisrisuja oon antanu ystäville ja kylänmiehille tässä männäviikolla synttärionnitteluiksi ja viemisiksi. Mutta sitten tulin siihen tulokseen, että tähden on saatava ruusuja eikä risuja näytöksen jälkeen. Niinpä ostimme yhteistuumin hauskimman kukan, joka kukkakaupasta löytyi. En tosin muista, minkä rotuinen se kukka oli, mutta sellainen vaaleanpunainen lätty, jolla oli vihreä kieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti