Vedetään naamat

Halleluja, nyt se on tapahtunut! Kuten itseään kunnioittavien blogien keskuudessa tapana on, Huippuhommakin on nyt siirtynyt Facebook-aikaan. Voit siis likettää Huippuhommaa Facessa ja saada tiedon joulukalenterin luukuista, muista blogipostauksista ja muista kertakaikkisista laifstail-jutskista heti tuoreeltaan.

Coming soon: Huippuhomman joulukalenteri

Tänä vuonna olen kovasti aikatauluissa edellä joululahjojen suhteen, joten vihdoin minulla on mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen haaveeni: Huippuhomman joulukalenteri. Joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen luvassa on yksi helppo askartelu- tai ruokaohje joka päivä aina jouluaattoon saakka.

Vähän jänskättää - nimittäin vaikka paatumaton askartelija olenkin, en ole mikään jouluihminen. Meidän huushollissa ei ole yhtäkään joulukoristetta. Emme ole koskaan viettäneet joulua kotona, vaan aina sukulaisten luona. Meillä ei myöskään ole koskaan ollut joulukuusta. Vaan tänä jouluna tilanne korjataan: vietämme joulun kotona, hommaamme kuusen ja joulukalenterin työlistalla on useampikin joulukoriste. 

Joulukalenteristani ei varmaankaan tule yhtä herkän hienostunutta postaussarjaa kuin Parolan Aseman joulukalenteri muutama vuosi sitten. Voisin kuvitella, että askarteluni eivät myöskään yllä yhtä kreisille tasolle kuin Pakollisen Joulun tuotokset. Mutta katsotaan, sen näkee sitten joulukuussa - luukku kerrallaan. 

Loppuun vielä spoilerivaroitus kummilasten vanhemmille: joulukalenterin luukuista tulee putkahtamaan lastenne joululahjoja. En toki aio kertoilla, mitä kukakin saa, mutta tämä siis kuitenkin tiedoksi, mikäli lapsenne sattuu vahingossa surffaamaan netissä oikealle sivulle.

Harmaa pipo marraskuun harmauteen

On taas se aika vuodesta, jolloin rillit huurtuu heti, kun astuu ovesta sisään. Töihin mennessä on pimeää ja sieltä kotiin tullessa on pimeää. Valokuvat ovat joko säikähtäneen salamavalottuneita tai keltaisen tärähtäneitä. Niin kutsuttu valoisan aika ja luonnonvalo edustavat Harmaan spektriä. Tähän vuoden aikaan minä päätin neuloa harmaan pipon.

Kaikki alkoi vuosi sitten Maria Veitolan Imageen kirjoittamasta muotikolumnista, jossa hän päivitteli maksaneensa 1000 vanhaa mummonmarkkaa harmaasta helmineulepiposta. Että ei varmaankaan olis markka-aikana maksanut niin paljoa yhdestä piposta. Minä ajattelin, että haluan myös harmaan helmineulepipon, mutta en aio maksaa siitä 180 euroa, vaan päätin neuloa itse. Vuoden mittaisen matkan varrella se harmaa helmineulepipo jäi kesken ja malli vaihtui yksinkertaisempaan (ja paksummasta langasta tehtyyn) Rikke hat -myssyyn. Rikke ja Ruuke.