Tein viikonloppuna jo vähän jouluaskartelupaskarteluja. Tuon yllä olevan idean lainasin siskoltani. Se on vielä toistaiseksi hys-hys-juttu, sillä en halua paljastaa ideaa kokonaan, jos siskollani on vaikka tarkoitus lahjoa joku tämän blogin lukija. Mutta laitan kyllä kokonaisen kuvan sitten joulun jälkeen, koska tuo on niin hyvä, helppo ja ennen muuta kaunis juttu.
Veljeäni oli kuulemma haastateltu johonkin uutisiin. Kylläkin johonkin Tampereen uutisiin, mutta näköradio mikä näköradio. Ja hän oli luonnollisestikin kommentoinut jotain nokkelaa. En kyllä tiedä mitä, koska meillä ei näy Tampereen telkkari, mutta luotan sen olleen nokkelaa. Hänen isosiskollaan on aina välillä tapana kompastua omaan nokkeluuteensa, mutta eihän meillä nyt sentään kaikki geenit ihan samoja ole.
Virkkasin viikonloppuna myös toisen tontun. Vaikka tontuillahan ei sinänsä ole mitään tekemistä minun sisarusteni kanssa. Joskus olen tietenkin toivonut, että olisi. Tai että ne edes joskus pitäisivät kirjaa pikkusisarusten riiviöteoista. Niin kuin vaikka siitä kokeellisesta tutkimuksesta, jossa testattiin, piirtääkö minun Hymytyttö-patsaani liitutauluun. Voin kertoa: piirtää. Meni kyllä vuosia tajuta, miksi patsaan nenänpää on kummallisesti typistetty.
2 kommenttia:
Voi nyt haluan kuollakseni tietää, mikä se kiva juttu siinä kuvassa on :)
Tosi kiva idea tuo pullotonttu!
Lähetä kommentti