22.8.10

Oi kuusikuu, oi kuusikuu ja lehväs uskolliset

IMG_2022

Uusi Musta heitti ilmoille haasteen, jossa olisi tarkoitus pärjätä koko syyskuu kuudella vaatekappaleella (poislukien alus-, urheilu-, ulko- ja juhlavaatteet sekä kengät, sukat ja asusteet). Voin ihan häpeilemättä myöntää, että minulle 6 vaatetta tekisi todella tiukkaa. Ja silti minusta tuntuu, että pidän aina vain samoja rääsyjä. Googlailin ja Facebookkailin haasteen herättämiä keskusteluja ja postauksia - niin, aihe on ainakin herättänyt keskustelua. Aika moni argumentoi jotakuinkin seuraavasti:

Ei tuo ole haaste eikä mikään, olen pärjännyt koko kesän kuudella tai ainakin alle kymmenellä vaatteella. Ja sitä paitsi synnytin just, niin ei minulla ole kuin muutama vaate, joka mahtuu päälle.

Niin, kesäloma ja äitiysloma ovatkin vähän eri juttuja. Juuri työpukeutuminen ja ihmisten ilmoilla liikkuminen ovat minusta niitä asioita, jotka tekevät kuudesta vaatteesta haasteellisen. Sitä paitsi yhdeksän vaatetta on 50% enemmän kuin kuusi. 2 alaosaa ja 4 yläosaa tekee suoraviivaisesti laskettuna 8 asukokonaisuutta, kun taas 3 alaosaa ja 6 yläosaa tekee samalla logiikalla 18 asukokonaisuutta. Kuusi on siis merkittävästi vähemmän kuin "alle kymmenen".

Mikä tässä haasteessa on pointtina? Sehän just on epäekologista, että pesee vajaita pyykkikoneellisia.

No, minut tämä sai ainakin ajattelemaan vaatteiden laatua vs. määrää, ja sitä millaiset vaatteet minulle oikeasti sopii. Jos lähtisin haasteeseen mukaan, en usko, että puolityhjä pesukone olisi se kynnyskysymys. Aina sinne koneeseen löytyy kuitenkin alusvaatetta, sukkaa, yöpaitaa ja toisen taloudessa asuvan henkilön vaatteita. Ja olisipahan motivaatiota hiestää urheiluvaatteita useammin kuin kerran viikossa, jotta saisi koneen täyteen. Vai onko jengillä jotenkin hervottoman kokoisia pesukoneita, kun ne ei täyty ikinä?

Minulle vaatteet eivät ole ilmaisukeino eivätkä välttämätön paha, vaan jotain siltä väliltä. En hirveästi pidä shoppailusta, vaan ostan kiukulla useamman vaatteen kerralla (toisinaan jopa useamman samanlaisen) ehkä kolmisen kertaa vuodessa. Haluan näyttää ihmiseltä enkä mönkijäiseltä. Teen itse lähinnä juhlavaatteita. Meillä töissä pukukoodi ei ole kovin tiukka - toki asiakas- ja rekrytointilanteisiin haluan pukeutua siistimmin ja ehkä myös hieman neutraalimmin. Mietin ja luonnostelin oikein urakalla, mitkä olisivat kuukauden kuusi vaatetta, jos lähtisin leikkiin mukaan.


Yläosat


IMG_2016

Olen trikoopaitojen suurkuluttaja. Venepääntie sopii minulle hyvin, v-aukko ei niinkään. Hihojen tulee olla joko hieman ylipitkät, 3/4-mittaiset tai todella lyhyet. Normaali t-paitahiha olkavarren puoleen väliin tekee käsistä jotenkin pökkelöt. Hartialinjan on oltava just eikä melkein, muuten näyttää tädiltä. Miehusta saisi mieluiten ulottua noin 20 senttiä lonkkaluun alapuolelle, sillä inhoan liian lyhyitä, ylös rullautuvia paitoja.

IMG_2018

Kokomusta pitkähihainen trikoopaita olisi ehdoton valinta top 6:een. Samoin jokin raidallinen, hihallinen trikoopaita. Kumpiakin minulta löytyy kaapista, mutta kovan käyttöasteen vuoksi ne alkavat olla jo aika huonossa kunnossa, enkä tiedä, kestävätkö ne enää kuukauden rääkkiä. En kuitenkaan halua olla nyppyinen, reikäinen ja pinttyneeltä kainalolta haiseva.

IMG_2020

Kolmas yläosa olisi jokin lyhythihainen tunika. Tunikat ovat usein kovin laatikkomallisia, eikä valtaosaa malleista ole tarkoitettu tällaisille perseville päärynävartaloille, mutta toisinaan löytää helmiä. Minulla on pari hyvää tunikaa, joista olen ajatellut jossain vaiheessa muokata kaavat tulevia liehukkeita varten. Tällä hetkellä lähimpänä kuuden kärkeä olisi mallinsa puolesta ehkä apinatunika. Tykkään printeistä, mutta jos saa valita vain kuusi vaatetta kuukaudeksi, apina on kyllä liian silmiinpistävä. Yksivärinen olisi monikäyttöisempi.

IMG_2017

Neljäs yläosa olisi ehdottomasti neuletakki. Löysin alkukesästä Berliinistä täydellisen yksilön, joka todellakin kiilaa kärkikuusikkoon.



Alaosat

Alaosat ovat ikuinen murheenkryynini. Olen 180-senttinen, pitkäjalkainen, leveälanteinen, rotevareisinen ja melko paksupohkeinen. Kiitos pitkänhuiskeiden mittasuhteideni, en pidä itseäni kuitenkaan lihavana tai kovinkaan tankkina, vaikka housukokoni onkin 44. Pidän housuista paljon, paljon enemmän kuin hameista, mutta niitä on vaan niin turkasen vaikea löytää kaupoista sopivina. Housuissa sorrun useimmin virheostoksiin, sillä jos löydän sopivan mittaisen lahkeen, saatan sokeutua täysin muilta ominaisuuksilta.

Haluaisin valita kuuden vaatteen joukkoon kahdet housut: keskisiniset farkut ja jotkin mustat pöksyt, jotka ajaisivat suorien housujen asemaa, mutta joissa olisi kuitenkin vähän rokkihenkeä: vetskareita, ompeleita, tai jotain muuta koukkua. Housut saisivat olla vaikka samaa perusmallia keskenään, ero tulisi väristä ja yksityiskohdista. Materiaali saisi olla kummassakin paksua, napakkaa ja hieman joustavaa, vyötärö olisi about lantiomallia (ei kuitenkaan mikään pissismatala), lahje suora ja hieman ylipitkä, jotta nilkkaan jäisi vähän ruttua. Tällä hetkellä en omista kummankaanlaisia housuja, en edes lähellekään tuollaisia.

...

Harkitsen vielä haasteeseen mukaan lähtemistä. Mutta ainakin tämä muutaman päivän pähkäily on muistuttanut minua yhdestä jutusta: ompele hyvä ihminen enemmän vaatteita itse! Silloin ainakin tiedät, missä oloissa ompelija on työskennellyt. Ja vaikka mittasuhteita joutusi vähän justeeraamaankin, niin ei se siltikään revi hermoja niin kuin kaupoissa juokseminen. Yläosista on helpompi aloittaa. Hyvät housut kuulostaa jo tosi haastavalta, mutta ei mahdottomalta.

19.8.10

Kuinka kesäkurpitsa kesytetään

IMG_2012

Sain Johannalta rakkaudella kasvatetun, huikean muhkea kesäkurpitsan.

Osa kurpitsasta upposi pastaan:

1 sipuli
1 fenkoli
1 pieni kesäkurpitsa (tai kolmasosa jättiläiskurpitsasta)
puolikkaan sitruunan kuori
1-2 dl hapanta valkoviiniä
1 prk Pirkan savustettuja simpukoita öljyssä
vähän simpukoiden öljylientä
suolaa
mustaa ja valkoista pippuria
200-300 g pastaa

Kuullota sipuli ja fenkoli. Poista kesäkurpitsasta pehmeä ydin ja paloittele pieneksi. Heitä pannulle. Raasta sitruunan kuori mukaan. Mausta ja lisää nesteet. Anna porista jonkin aikaa. Lisää lopuksi simpukat. Sotke keitetyn pastan kanssa.

IMG_2015

Minusta ei kyllä saisi karppaajaa tekemälläkään. Pasta on vaan niin hyvää. Lopusta kurpitsasta ajattelin loihtia jotain tämän päivän Hesarin ohjeiden mukaan.

15.8.10

Kaikki alkaa silloin alusta

Viikonloppuaamut voi sitten olla ihania. Jos sattuu heräämään riittävän aikaisin, muttei liian, ja kuitenkin niin, että ehtii lukea Hesarin rauhassa.

IMG_2009

Tänä aamuna kinkku oli loppu, joten korvasin puutteen uppomunalla:

2 litraa kevyesti kiehuvaa vettä (+ 1 tl suolaa ja reilu 1 rkl etikkaa)
Kananmuna

Riko kananmunaa kauhaan. Pyöräytä veteen pyörre puuhaarukalla ja laske kananmuna pyörteeseen. Anna kiehua 4 minuuttia. Nosta muna vedestä, valuta hiukan ja lötkäytä leivän päälle. Jauha hieman pippuria ja suolaa päälle.

Tässä vielä vähän aamumusaa. Itse video ei ehkä ole kovin aamuisen reipas, mutta kuunnelkaa silmät kiinni.

12.8.10

Anopille Niket

Anopilla oli synttärit. En hommannut anopille lenkkareita, kuten Siivottomassa jutussa, vaan tein kortin. Noi rihmat, sakset ja toi valkoinen juttu ei oikeesti kuulunut korttiin, mutta ne nyt sattui olemaan sopivasti hollilla rekvisiitaksi.

IMG_2000

1.8.10

Royalist? Ja visst!

Nyt äitiäni ja siskoani ehkä hävettää ja herra taloudessamme tuhisee: meitsi skräppää prinsessoja. Mutta miulla on hyvä selitys. Kun ilmat kerran viilenivät, niin tuli pakottava tarve nypertää jotain. Eikä miulla oikein ollut valokuvia muuta kuin sähköisessä muodossa, ja nehän ei paljoa lämmittäneet. Joten oli pakko käydä käsiksi postikortteihin ja leikellä lehtiä. Ja onhan tää hauskempi tsoukki kuin Pekkarisen ydinvoimavitsit.

Vickan ja Daniel

Vickanista ja Danielista tuli aika hillityt, mutta sellasiahan ne on. Kullanhohtoinen paperi ja yläkulman metallinapit hohtivat niin, että kuvaaminen oli vähän hankalaa. Ja tiedoksi vaan Vickan ja Daniel, että tossa olis nyt teille sopiva sinettikin ihan meikäläisen suunnittelemana tarjolla, että jos kiinnostaa.

Frederik ja Mary

Tanskan Frederik ja Mary puolestaan saivat vähän rehevämmän kehystyksen: renesassitaidetta, pitsiä ja silkkiruusuja.

IMG_1997

Maddessa ja Jonaksessa sai vähän revitellä. Minusta Jonas vaikutti jotenkin luihulta limanuljaskalta jo ennen kuin ne norjalaisvosun paljastukset tuli julki. Meillä töissä miehetkin mouhos oikein paatoksella, että "hitto, mikä pöljä, jätkä on kihloissa Madden kanssa, ja silti käy sutimassa muualla." Näin jokin aika sitten ihan Jonas Bergströmin näköisen jätkän lenkkeilevän Tapiolassa. Loin häneen paheksuvia katseita. Ihan varmuuden vuoksi.

Joo. Nyt on kyllä pakko teettää kummilasten kuvista paperiversioita, jotta on mitä askarrella, sit kun puuska taas iskee.