Meidän taloudessa eletään todellakin jossain nörttikuplassa, hieman irti reaalimaailmasta. Bongasin reilu viikko sitten, että Kaapelitehtaan HI Design -näyttelyssä järjestetään robotti-workshoppeja nyt parina perättäisenä sunnuntaina. Robo-shopissa olisi voinut rakentaa itse oman robotin elektroniikkaromusta. No, sinnehän me tietysti suuntasimme heti ensimmäisenä mahdollisena workshop-päivänä ihan into piukeana. Vaan emme todellakaan tulleet ajatelleeksi, että kolmikymppiset diplomi-insinöörit eivät ehkä sittenkään olleet workshopin pääkohderyhmää; Merikaapelihalli oli täynnä mekastavia skidejä. Akuutin ahdistusreaktion saattelemana käännyimme kannoillamme ja päätimme pitää oman robotti-workshopin kotona.
Eilen sitten kannoimme vanhan PC:n hiirineen ja näppiksineen kellarista workshopattavaksi. Ja voi pojat, mitä siistejä aarteita niiden sisältä löytyikään!
Koneen purkamiseen ja osien mallailuun meni yllättävän paljon aikaa, mutta kyllä ne robotit alkoivat sieltä hahmottua. Jossain vaiheessa iltaa luimme internetistä, että Neil Armstrong oli kuollut. Mies päätti nimetä oman robottinsa Armstrongiksi, minun robostani tuli Hermit.
Hermitin kyttyräinen selkä on tehty hiiren kuoresta, johon on kiinnitetty tuulettimen propelli, joka siis myös pyörii. Hiiren keskinäppäinrullasta jäi kuoreen reikä; Jos et voi peittää sitä, niin korosta sitä - ja niin löysi kakkosnappula paikkansa.
Hermitin vatsa on tehty kovalevyn moottorin kiekosta, joka myös pyörii. Rintakehän virkaa toimittaa emolevyn pala, johon on kiinnitetty hiiren keskinäppäin-scrolli sisäelimiksi sekä johtoja sydänvaltimoiksi ja laskimoiksi. Suu on jokin porttikampa, silminä en-nyt-muista-minkä-osan kumipehmusteet ja otsalohkosta laskeutuu hermoratojen lailla lisää johtoja.
Hermit on siis lentävä robotti. Sen on kuitenkin välillä laskeuduttava lataamaan itseään minkä-lie piirilevymötikän äärelle. Siinä se killuu tasapainoillen ja lataa itseensä ylivertaista älyä. Hermitin erikoisosaamisalue on siis äly, ei esimerkiksi tuhoaminen tai näkymättömyys.
Ihan siisti sisustuselementtihän tästä tuli. Ja ainakin tuli tuhottua vanha tietskari sillä tavalla, ettei kukaan voi sitä enää herättää henkiin ja palauttaa vanhoja, noloja tiedostoja. Sairaan hauska lauantai-illan puhde, suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti