Punaliidut ja tumma iho

Muotokuvapiirtely jatkuu. Eilen sörssäiltiin taas temperakurssilla, mutta en muistanut ottaa kameraa mukaan. Väliaikatietona kerrottakoon, että edellisen postauksen ukkelin naama ei ole enää vihreä, vaikka se aluksi aika lailla Frankensteinilta näyttikin.



Illalla kotosalla päätin vielä kokeilla kahta uutta asiaa piirrustusrintamalla: punaliituja ja tummaa ihoa. Tummaihoista ihmistä on aika hemmetin vaikea piirtää. Kasvojen luut ovat hyvin erilaiset kuin länsimaisella lajitoverilla ja valo leikkii iholla aivan eri tavalla. Tuohon nenän takana olevaan poski-silmä-yhdistelmään en ole ihan tyytyväinen, mutta valon ja muodon sain kyllä mielestäni vangittua melko hyvin. Punaliidut puolestaan olivat aika tönkköjä lyijykynän ja temperan jälkeen, täytyi tyytyä paljon suurpiirteisempään jälkeen. Mutta tällaiselle piipertäjä-piirtäjälle se teki ihan hyvää.