16.11.08

Suuret stimangilöytöretket

The great bling bling explorations

Kulunut viikko meni täysin Vilnassa työreissussa. Aikaa kaupungin katseluun saati ostoksiin ei juurikaan jäänyt, mutta siitäkin huolimatta opin, että Liettuassa on enemmän meripihkaa kuin muualla Baltiassa (luulisin, että kyseessä on jokin väkilukuun tai pinta-alaan suhteutettu määrä). Ja että meripihkaa on olemassa seitsemää eri väriä. Jenkkiläinen kolleegani kiteytti asia seuraavasti: "näillä tosiaankin on paljon tätä shittiä".

I spent the past week in Vilnius on a job trip. I didn't have too much time for exploring the city nor shopping. Despite the tight schedule I did learn that there's a looot of amber in Lithuania. And there are actually seven different colors of amber. Or like my US colleague put it into words: "they really have a lot of this shit".


Hamstrasin oman meripihkani vasta lentokentältä, kylläkin yllättävän sopuisaan hintaan. Ostin hiomattomista, ruskehtavista möykyistä tehdyn miesten rannekorun (tai nilkkarenkaan), josta näki päällepäin, että siitä saisi aikaan jotain paljon hienompaa. Yhdistelin meripihkamöykyt Tampereelta hankkimieni turkoosien kanssa, ja johan tuli parempaa jälkeä.

I bought my amber late at the airport. I got an ughly big (men's?) bracelett that was made of unpolished brownish junks. But I was able to see the potential of the ughly piece of crap, and eventually I integrated the amber with the turqoise that I bought from Tampere.

Niin, Vilnan jälkeen suuntasin vielä äiti-lapsi-matkalle Tampereen käsityömessuille. Investoin uusiin kangasväreihin sekä iiihaniin stimangeihin. Ostin muun muassa turkoosia ja laavakiveä, jotka ovat joko niin kalliita tai muuten vaan arvaamattomia, että ne on hyvä hankkia livenä. Pirkka-halli ei ollut minulle entuudestaan tuttu paikka, ja panikoin ensin, että osaanko jäädä oikealla pysäkillä pois. Mutta sitten keräsin itseni ja totesin, että ympärillä on niin monta outoihin hapsu- ja efektilangoista tehtyihin kaulaliinoihin sonnustautunutta naista, että en voisi eksyä pysäkistä.

After Vilnius I went to crafting exhibition with my mom. I invested into new cloth paints and lovely bling-bling such as turqoise and lava stone. But I thought that they are either such expensive or such unpredictable that it's better to see them alive before buying them. I had not been in the exhibition hall before, and I was a bit afraid if I was able to leave the bus in the right bus stop. But there were so many ladies with weird fluffy hand made scarfs, so I thought that if I followed then, I couldn't miss.


2 kommenttia:

silja kirjoitti...

Vitsikkäläinen...sie se osaat ja keksit ideoita!Ihania korutekeleitä!Mie se vaan väännän kortteja ja plagioin itseäni kortista toiseen....ja huomaan sen vasta jälkikäteen!-ja ennenkuin huomaan sen, niin kerkeen kulkea leuka pystyssä että olinpas taas luova ja näppärä!:D

Katri kirjoitti...

Varo vaan! Näitä löytyy todennäköisesti j-pukin säkistä :)