Barbara pääsi ensimmäiseen tulikokeeseensa männäviikolla, kun se sai toimia iltapuvun mallaajana. Tiedossa oli nimittäin hienot iltajuhlat ja minä kolttua vailla. Yritin tsekkailla iltapuku- ja morsiusliikkeiden nettikuvastoja, mutta oksu meinasi tulla, joten oli pakko suunnata kangaskauppaan. Löysinkin kauniin (ja erittäin rullautuvan) vintage-henkisen kankaan, ja ei muuta kuin Singeriä polkemaan. Vähän kiirehän siinä ompelussa sitten tuli, joitain kohtia olisin voinut hioa vähän pidemmällekin, mutta kyllä sillä ilkesi juhliin mennä. Ja lähtökiireessä muistin vielä pyytää miestä räpsäämään kuvan. Mekkohan näköjään oli jo rutussa kotoa lähtiessä, joten se siitä taistelusta silitysraudan kanssa sitten. Mutta oli kyllä kivat juhlat!
Sovitusnukesta oli kyllä paljon apua yläosan, kaula-aukon ja hihansuiden kanssa. Vyötärön kanssa ei niinkään, sillä Barbaran selkä on noin 5 cm lyhyempi kuin minun, joten notkoselän notko ja selän vetoketju oli joka tapauksessa mallattava itse itselleni peilin kautta. Eli sitten
kun hommaan itselleni oman sovitusnuken, niin hommaan sellaisen mallin, jota saa säädettyä myös pituussuunnassa.
4 kommenttia:
Tosi tyylikäs luomus! Kyllä kelpaa Barbaran kanssa :)
Sama fiilis on aina kaupan iltapukujen kanssa, mutta ikinä en ole uskaltautua moiseen hommaan itse.
Hei taas, blogistani löytyy haaste sinulle :)
Kiitti Peppiina! Täytyypä ottaa haaste vastaan :)
Ei ole välttämättä kovin helppoa löytää sopivaa sovitusnukkea, ainakaan pituussuunnassa. Omani on muuten juuri sopiva, mutta niin ikään liian lyhyt. Suurempi koko taas olisi ollut pituuden puolesta ok, mutta kaikilta muilta mitoiltaan liian iso.
Onnea etsintään, sovitusnukke on oiva tyyppi!
Lähetä kommentti