Korujen säilytyksen suhteen en todellakaan ole mallioppilas, ennemminkin luokalle jäänyt tarkkislainen. Minulla korujen säilytyksen ohjenuorana on "poissa silmistä" ja "kaik yhes koos". Säilytysjärjestelmänä on siis yksi TV-tason vetolaatikko. Samassa laatikossa majaansa pitävät myös aurinkolasit ja liikuntasetelit. Mainittakoon kuitenkin, että perintökalleuskorut ovat kyllä hieman paremmassa tallessa miehen kalvosinnappien kanssa.
Tärkeintä on se, että voin nopeasti sipaista korut omaan paikkaansa, koska muuten ne lojuisivat ympäriinsä. Tosin korun ottaminen laatikosta (sotkuisesta möykystä) ei ole aina niin nopeaa. Ihailen ihmisiä, joilla riittää järjestelmällisyyttä säilyttää korjua omissa lokeroissaan. Ajatus koruilla sisustamisesta puolestaan tuntuu minusta vähän vieraalta.
Mikäli haluat valottaa korukätköäsi Johannan lopputyöhön, niin ohjeet löytyvät Pieniä Iloja -blogista.
2 kommenttia:
Minulla korujen pitää olla näkösällä, sillä muuten unohdan ne kokonaan ;)
No joo, kieltämättä piilottaminen johtaa unohdukseen, mutta toisinaan pidän kunnon penkojaiset laatikossani, minkä seurauksena muistan helyjen olemassa olon aina jonkin aikaa.
Lähetä kommentti