Lakanat

Täytyy kai vain myöntää itsellekin, että tätä nykyä blogi ei päivity kuten ennen. Onhan tässä tullut kaikkea edisteltyä ja nysväiltyä, mutta kuvien räpsiminen on ollut tällä kertaa se kynnyskymysys.

Kaksi kaveriani lopettivat seukkaamisen ja menivät naikkariin viime viikonloppuna. Puuhastelin heille lakanasetin häälahjaksi.


Pussilakanat ja tyynyliinat olivat ihan kaupasta ostettuja puuvillasatiinisia, vaaleanharmaita. Yllättävän vaikeaa löytää hyvälaatuisia, yksivärisiä, ei-valkoisia lakanoita. Pussilakanoihin maalasin pensselillä tytön ja pojan kropat ilman päätä. Tässä ei nyt ollut tarkoituksena tehdä sellasta poliisisarjoista tuttua maalarinteippihahmoa, vaan idea oli, että kun tyypit menee peiton alle, niin pää jää näkyviin ja kroppa tulee peitosta. Suunnittelin ekana tosi muodokkaita ja lihaksikkaita kroppia, mutta sitten jänistin - en siksi ettenkö olis ilennyt tehdä sellaisia vaan siksi, että tuollasen hervottoman kropan maalaaminen kerralla oikein ilman luonnostelmia on aika pirun vaikeeta.

Ateljeessa meinasi tulla seinät vastaan (kuten kuvan avuttomasta rajauksesta näkyy). Täytyy varmaan hankkia isompi kämppä.