Remppa on edennyt eikä enempää ylläreitä ei onneksi oo löytynyt. Purkamisvaihe on taittunut jälleenrakennusvaiheeksi ja seinien värit on jotakuinkin valittu ilman suurempia taiteellisia erimielisyyksiä. Tällä hetkellä ootan jo innoissani, että päästäis tapetoimaan: löysin nimittäin ehkä maailman hienoimman tapetin (toi sivun 19 apinaversio).
On täällä onneksi tehty muutakin kuin rempattu, muuten olis henkinen tasapaino koetuksella. Jatta pyysi minua taannoin tekemään kelefanttiriipuksen, ja ei muuta kuin tuumasta toimeen! Tein kelefantista kolme eri vaihtoehtoa, joista napakympiksi Jatalle osoittautui Herra B. Toivottavasti Herra B on jo löytänyt tiensä matkakäärössä oikeaan osoitteeseen.
Otin omaan käyttööni Herra C:n, ja A odottelee vielä sopivampaa käyttötarkoitusta, voi olla että rakentelen siitä vielä jotain muuta.



Todella hienoja ja hupaisia kelefantteja!
VastaaPoistaToi tapetti on tosi magee! Toivottavasti pääsee näkemään ihan livenäkin. :)
VastaaPoistaJa korut taas kerran tosi hienoja!
Mahtavat kelefantit, siis kaikki kolme! En malta odottaa että pääsen hipelöimään Jatan riipusta livenä. Siitä voi tosin seurata fanttikuume... :)
VastaaPoistaEnsinnäkin.
VastaaPoistaSusta tuli mun idoli numero yksi ton tapetin takia.
Toiseksi, apua mitä ihania fantteja! Oletko sä tehnyt nuo itse?
Ja miksei sulla ole valtavaa etsy-puotia missä voisin asioida päivittäin?
Kiitos PaulaL! Herra C on roikkunut kaulassani viimepäivät, siitä tuli kertaheitolla suosikkini.
VastaaPoistaAnna, kunhan nyt saadaan se suht rypyttömästi seinälle... Mutta tervetuloa sit kun kämppä on suunnilleen valmis!
Kiitos Vilma, kaameita paineita, jos/kun noin taitava korujen tekijä hipelöi omaa tuotosta ;)
Markka, tapetti oli tavallaan aikuistumisen tulos: otin Plussa-kortin, posti alkoi kantaa Pirkka-lehteä ja sen kerran kun sen lehden avasin, noi apinat hyppäsivät silmille. Vaikka en tiedä, kuinka aikuista makua toi osoittaa... Tän koruilun pidän toistaiseksi ihan harrastushommana, mutta eihän sitä koskaan tiedä ;)
Oih, kateus iski! Olet mielettömän taitava! Tahdon oman kelefanttikorun:(
VastaaPoistapinni_, kiitoksia kehuista. Katsellaan josko jossain vaiheessa pykäisin jonkun satsin kelefantteja...
VastaaPoistaVoi miten söpöjä! Mutta kahdehdin kyllä noita sun muitakin töitäsi. Miten sitä joillekin on osunut noin loistava kyky ideointiin?
VastaaPoistaVoi kiitoksia Marsuli!
VastaaPoistaVoi hitsit, mitä fantteja!
VastaaPoistaOon ollu ikäni fanttifani, yleensä kaulalla killuu kultainen tai hopeinen pikkufantti - vähän fiiliksen mukaan.
Vaan tollanen kelefantti olis ihan täydellistä, voi tee ihmeessä uusi satsi, ja anna minun adoptoida yksi sellainen!!!
Päivi, pistetään adoptiohakemus käsittelyyn :)
VastaaPoistaLöysin Jatan kelefantin kautta blogisi, aivan ihania jutttuja sulla! Olen pitkään etsinyt 2,5.v pojalleni kaulakorua (hän niin ihailee aina äitin ja mamin koruja) mitään järkevää-lue yleensä "poikien korut"- jalkapallo tai joku pääkallo- löytämättä!
VastaaPoistaRonsufanina tuollainen olisi hänelle just passeli, ehkä äitillekin:)
Mietitkö siis vielä tilaustöitä?
Emilia, oon luvannut/päättänyt tehdä isomman satsin kelefantteja syksymmällä remppani jälkeen, varmaan tuossa syys-lokakuun paikkeilla. Laitan tässä lähiaikoina asiasta vielä lisätietoa täällä blogin puolella...
VastaaPoistaMoi! Kun teet sen isomman kelefanttisatsin, niin ilmotteletko mun sähköpostiin!
VastaaPoistamariaklen@hotmail.com
Ne on nimittäin ihan TÄYDELLISIÄ. :)